Kirjataampas hieman taas viinikaappini sisältöä. Tämäkin osa sisältää muutaman pullon, niin siksi ei erikseen otsikossa viinin nimiä. Tänään olin jo vähällä hakea kaappini pullon lisää, mutta sitten onneksi muistin parin vkon päästä tulevan Tallinnan risteilyn, jolta tulee tuotua useampi pullo niin tajusin säästää rahani tältä päivältä sinne reissuun. Tuun varmaan kirjaamaan tänne listaa mahdollisista tuontiviineistä, kunhan lista muotoutuu sellaseks mikä mukaan lähtee. Tällä hetkellä listalla on muutamat punkut liikaa, ihan rahallisesti ja senkin takia, että niitä joitakin on saataville alkosta.
 |
| Kuva alkon sivuilta |
Kaapissani taitaa suht viimeisiä 30-vuotis lahjapulloja olla tämä kyseinen espanjalainen punaviini, eli Campo Viejo Reserva. Espanjalaiset on aina sopinut mun makumaailmaan ja siitä syystä tämäkin punkku taitaa odotella jotain ruokaista hetkeä jolloin pääsee korkatuksi. Ei kuitenkaan tuu varmaankaan korkattua pelkkään maisteluun. Luulen tämän punkun saavan seurakseen juustoja tai kenties ensi kesän grillailuihin yhdistän. Sen aika näyttää. Sen suurempia odotuksia ei punkulle ole, toivon sen olevan sen verran laadukasta espanjalaista makumaailmaltaan, että se on suuni mukaista.
Punaviinin etiketti on vanhahtava ja yksinkertainen. En tiedä lähtiskö tämän näköinen pullo mukaani alkon hyllystä. En kyllä suosi mitään uutuus etikettejäkään, ehkä enemmän tälläistä vanhan maailman tyyliä, yksinkertaisuutta. Paljon lueskellut etiketeistä ja huomannut, että niistä lukemalla saat pääsi vaan entistä enemmän sekaisin, eikä niitä kaikkia "varoituksia" myyvistä sanoista, kuvista jne muista varmaan kukaan. Tai no ei tällä asteella oleva punaviiniharrastaja ainakaan. Loppujen lopuks kun mietin omaa ostokäyttäytymistä alkossa, niin harvoin ostan pelkän etiketin mukaan mitään. Joskus sitten menen ihan sillä periaatteella, että eka etiketti mikä iskee silmään lähtee maisteluun. Mielestäni mukavaa vaihtelua, eikä todellakaan tarvii niin pitkään pyöriä alkon hyllyjen välissä.
 |
| Kuva alkon sivuilta |
Toisena pullona tässä osassa on Chileläinen Escudo Rojo. Tämä on taas etiketiltään hieman toista ääripäätä kuin tuo aikasempi punaviini. Tämän etiketin värimaailma synnyttää mielessäni jonkin sortin taiteellista mielikuvaa, vaikka kuvassahan on vaan jonkinlainen vaakunan kuva ja muuten hyvinkin yksinkertainen etiketti. Itse vaan koen tämän etiketin jotenkin taiteellisena, jopa abstrakkina, hah.
Tämän viinin oon ostanut joulun alla ihan mainoksen uhrina. Lueskelin viinilehtiä, arvosteluja jne ja törmäsin tähän punkkuun. Mainitsin luokkakaverille tästä ja sain hänen luona käydessään maistaa tätä. Sen lasillisen maistamisen perusteella, ei harmita yhtään että olen tämän viinin kohdalla haksahtanut arvosteluihin ja mainontaan. Tämä viini taitaa aueta myös ruokapöydässä, taidan tarjota tälle kumppaniks ihan perus naudanlihaista lehtipihviä, pippuria ja suolaa.
Mainittakoon tähän loppuun niistä viime vkonlopun pilkkikisojen maisteluista. Hesan kaverit laittoi mökkioloissa loistavan illallisen, kuoritut ja keitetyt perunat, punaviinikastike, vihreä salaatti missä mm. kukkakaalia, pinjansiemeniä sekä paistettua possua. Sen kanssa maistoin jonkin sortin italialaista punkkua, en muista enää nimeä ja sitten korkattii toiseksi Plan B punkku joka maistui myös ruokaillessa. Perus pekoni, makkara, kananmuna ja chilikastikkeessa olevien papujen seurana aamupalalla lipattiin loput Plan B punkut ja olihan se aika rautaisa aamupala, sillä sitten jaksoi istua pilkillä kolme tuntia, oppaanani Don Opas punkku. Paska kalaopas, ku ei nykässytkään, mutta kyllä se siinä jäällä lipittäessä oli vallan passeli kaveri ja kelpas hyvin myös nuotiolla paistetun ryynimakkaran ja pekonin kanssa. Sellaset luonnonläheiset maistelut viime vkonloppuna. Seuraavaan kertaan, kippis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti