Ennenkuin mennään Japin viinikaapin sisällössä otsikon mukaisen pullon tarinaan, niin haluan tähän alkuun kysyä, että luetteko viinikirjallisuutta? Viinilehtiä? Alkon etiketti tai uutuudet lehteä? Millä tavoin teette valintanne uuden viinin ostotilanteessa? Itse loppuvuodesta bongasin ton alkon etiketti-lehden ja huomasin, että siinä onkin ihan hyviä juttuja ja uutuudet esitelty hyvin. Tottahan toki mielenkiintoni kohdistui niihin punaisen täplän pulloihin, eli siis määrällisesti pieneen erään. Hintaluokat yleensä taas pomppaa niin korkealle, ettei vielä tässä vaiheessa harrastusta uskalla lähteä punaviinipulloon useampaa kymppiä sijoittamaan. Uusimmassa etiketti-lehdessä oli esitelty Giacosa Fratelli Barbaresco punaviini ja Suomeen tulleita pulloja näyttäisi olevan 1200 kappaletta. Kuvaus kuulosti hyvälle ja rypäleenä pelkkä Nebbiolo niin mielenkiintoni alkoi uutuuteen heräämään. Hintaa näyttäis olevan karvan alle 17 euroa, joten tässä taitaa olla yksi pullo jonka käyn paikalliseen alkoon tilaamassa ja kaappiini säilön jokuseks hetkeks. Valmistaja lupaa 15 vuotta vuosikerrasta, mutta liekkö se ehtii siellä niin kauan olemaan.
Mennäänpäs tuohon otsikon mukaiseen punaviiniin, Santa Helena Seleccion Gran Reserva Cabernet Sauvignon ja sen pullon tarinaan. Johtuen minun viime syksynä olleista 30-vuotis juhlista, tarinat saattaa olla hieman samanlaisia nyt muutamalla pullolla, koska lahjaksi niitä jokunen tuli. Tämäkin pullo on siis yksi lahjoistani. En muista, että olisinko Santa Helena punaviinejä koskaan maistanut, mutta todella paljon olen niistä hyvää kuullut ja monesti sanottu, että hinta laadultaan hyviä punaviinejä. Tämän kyseisen hintahan on siis 9,99e alkon sivuilla, eli siinä perus kympin hintaluokassa taas pyöritään.
 |
| Kuva Alkon sivuilta |
Alkon sivut kertoo punaviinista seuraavaa. Viini on täyteläinen, keskitanniininen, herukkainen, mausteinen ja kevyen vaniljainen. Kuvaus kuulostaa kyllä mukavalta, mutta sen sitten näkee, kokee ja maistaa joskus kun tämän pullon korkkaan.
Puhelimen viiniopas (Pekka Suorsan arvio) kertoo seuraavaa. Makean kypsä ja runsas karhunmarjan tuoksu. Punaviini on pehmeän hapokas ja vadelmajugurttisen maun omaava. Samoiten myös kehuttiin viime joulun hienoa lahjapakkausta, ruuaksi taas suositeltiin yrttistä possua. Ei tämäkään heikentänyt omia odotuksia punaviinin suhteen.
Viinistä viiniin 2011 kirjassa tätä viiniä kuvaillaan näin. Kypsän hedelmäinen tuoksu on tummasävytteinen ja kypsän marjainen. Tuoksusta erottuu vahvasti hillomainen mustaherukka. Viinin maku on kokonaisuutena napakka, mutta myös miellyttävä ja lämminhenkinen. Viini nostaa veden kielelle ja jättää lievästä savuisen, nielua lämmittävän jälkivaikutelman. Arvostelussa viini on saanut 3 tähteä, eli on siis laadukas ja hyvin tehty viini, joka sopii myös juhlaan. Hinta-laatu suhteeltaan viini on 0, mikä tarkoittaa, että hinta vastaa sen laatua. Viini on myös valmis juotavaksi, mutta kehittyy kuitenkin vielä. Itsellähän punaviini on kaapissa kehittymässä, saa nähdä milloin tämän pullon aika koittaa ja se sieltä korkataan.
Tuossa on jokunen tapa mitkä vaikuttaa minun ostotapahtumaan, tai no monesti sen bongaan lehdestä tms ja ostan, sen jälkeen vasta katson mielenkiinnosta, että mitä ammattilaiset on siitä viinistä sanoneet. Mun mielestä ihan hauskaa lueskella siitä viinistä mitä itse just osti, laittoi kaappiin tai kaatoi lasiin. Antaa omille arvosteluille aina hieman enemmän tietoa, se on sitten eri asia, että näkyykö se missään.
Seuraavana tässä osiossa hypätään synttärilahjasta viime vuoden joululahjaan, eli esittelen Hecula pullon tarinan.
Luen hyvin satunnaisesti Fineä, Viinilehteä ja Etikettiä. En pidä niitä erityisen käytännöllisenä lähteenä itselleni viinien ostamisen näkökulmasta. Netti on se sopivin tietolähde itselle ja etenkin www.cellartracker.com kellarisivusto on korvaamaton tietolähde, koska siellä on määrällisesti paljon käyttäjäarvosteluja. Lisäksi kotimainen Viini Web on hyvä lisä Alkon tarjontaa tutkiessa. Myös kansainvälisen viinilehdistön pisteytyksestä voi olla apua. Omaan makuuni osuvin on Stephen Tanzer (International Wine Cellar). Mainitaan vielä videoblogit kuten jo kuopattu winelibrary.tv sekä kotimainen viinitv, jotka ovat helppo ja viihdyttävä tapa oppia uutta viineistä.
VastaaPoistajeah...ite tykkään kyllä viinilehden ulkoasusta, laadusta ja jutuista. Ei niinkään ehkä hirmuista tietoa, mutta kuitenkin mukavia juttuja aiheesta joka kiinnostaa. Arvon vaan vieläkin, että raaskinko sitä tilata, heh. Hyviä vinkkejä taas heitit, pitää käydä paremmalla ajalla tutustumassa noihin sivustoihin.
VastaaPoistaItse tulee luettua pääasiassa noita edellämainittuja, erityisesti Viinilehteä ja Etikettiä, netistä Cellartrackeria ja ViiniWebiä, sekä selailtua satunnaisia viiniblogeja (kuten esmes nyt.)
VastaaPoistaSen sijaan Pekka Suorsan arviot voi kyllä jättää omaan arvoonsa. Herran pisteet ovat yksi vitsi, koska 95% viineistä sijoittuu neljän pisteen akselille ja vaikka viinien välillä saattaisi olla valovuosien laadullinen ero, saattavat ne saada aivan samat pisteet. Pekka tuntuu rakastavan melkeinpä jokaista viiniä ja monesti arvosteluissa ei mainita sanallakaan viinistä, vaan arvostelun koko mitta on kirjoitettu täysin yhdentekevää liirumlaarumia, joka voi liittyä tai olla liittymättä jotenkin viiniin.
Lisäksi pieni vinkki: arvosteluissa on mielenkiintoisempaa kuulla arvostelijan omia ajatuksia viinistä kuin sitä, mitä joku muu on siitä kirjoittanut.
Moi Otto.
VastaaPoistaOon itekin alkanut huomailemaan, että ne Pekka Suorsan arvostelut on hirmu korkeasti pisteytetty ja viimenen niitti oli yks päivä ku jonkun viini arvostelu oli animaalinen. Lantaa. Ja näiden lisäksi vastaavaa, mitä en nyt muista ja silti pisteet oli aika korkeat. Onhan tuo puhelimessa pieni lisä ja lähinnä sen kuvauksen takia.
Thanks tuosta vinkistä, mutta nämä mun viinikaapin sisältö osion jutut ei todellakaan ole arvosteluja, vaan kerron kaappini sisällä lymyilevien pullojen tarinaa hieman. "arvostelut" on sitten erikseen tässäkin blogissa.
Kyllähän sellainen eläimellisyys ja tallinpohja voi olla ihan kivakin elementti, esimerkki Faustino I on oikein hauska viini siinä lajityypissä, eli ei nyt siinä Suorsa oletettavasti metsään ole mennyt. Tarkkasti en asiaa osaa kommentoida kun en arvosteluakaan ole lukenut.
VastaaPoistaEnemmän siinä, että usein jää epäselväksi onko mies maistanut viiniä ollenkaan kun arvostelussa ei mainita sanallakaan itse viinistä mitään. Ja sitten niinä kertoina kun viinistä puhutaan, menee adjektiivit joko naurettavan tai yliyrittämisen puolelle lähes poikkeuksetta. Käytetään kuuden euron peruspunkustakin mitä älyttömintä termistöä, kun viiniammattilainenkaan ei löytäisi siitä juuri enempää piirteitä kuin "kevyt, punamarjainen, hieman tamminen."
Mutta arvostelu tai ei, on silti mielestäni melko tylsä lukea muiden kuvailuja viinistä jonkun blogissa. Jos viinistä haluaa kertoa jotain ennenkuin sitä on maistanut, olisi mielenkiintoista kuulla pääasiassa vain että miksi viini herätti kiinnostuksen tai jotain muuta tarinaa viinin taustalta. Tuosta kirjoittamastasi tekstistä kiinnostavuus loppui pääasiassa siihen, kun ruvetaan latomaan muiden kirjoituksia viinistä. Niitä on kiinnostavaa lukea korkeintaan silloin, kun arvostelijalla on itse sanottavaa niistä oman arvostelunsa ohella. Tekstejä ei kuitenkaan usein kannata lueskella arvostelua kirjoittaessa, tai sitä vain helposti itse löytää viinistä juuri arvostelun kirjoittamat elementit.
Ja sellainen pieni sivuseikka, että kannattaa käyttää lainausmerkkejä kun kirjoittaa jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä. Tällöin tulee paremmin selväksi milloin kirjoittaja ei enää kirjoita omin sanoin.
Ei Suorsa käyttänyt sanaa eläimellinen vaan animaalinen...ja tuossa arvostelussa mielestäni oli muutkin sanat niin kummallisia, että pisti vaan naurattamaan se arvostelu.
PoistaEi sun Otto tarvitse näitä lukea jos et ymmärrä. Mä kirjoitin alkon, suorsan ja viinistä viiniin kirjasta sen takia, koska ne on osa mun ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä, niinkuin alussa esim. kyselen lukijoiden ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Jos et ymmärrä kokonaisuutta niin ei ole minun ongelma =)
Samoiten tuo sun pieni sivuseikka...sillon laitetaan lainausmerkit kun otetaan suora lainaus joltain muulta, mutta kun lainaan pelkästään niitä kuvaavia sanoja ja muotoilen sen pääosin omin sanoin, niin sillon tarpeellista on ilmoittaa vaan lähde. Tiedän joo, että tarkoitit tässä tekstissä esim. tuota viinistä viiniin kirjan kohtaa missä lainausmerkit olis voinut ollakin ihan jees. Mutta noin niinku yleisesti kirjoittaessa se kirjoittajan oma teksti täytyy olla niin tunnistettavaa, että lukija ymmärtää ja tietää milloin on kenenkin tekstiä ja se lähde on tärkeää mainita, suorat lainaukset on sitten erikseen.
Oli aamulla hieman nopea tuo mun vastaus, mutta halusin vaan lisätä, että kiitos Otto kritiikistä ja kommenteista. Niitä on aina mukava lukea ja saada. Olen hyvin keltanokka niin viinien suhteen kuin blogin kirjoittamisen suhteen ja opetteluahan tää vähän itelle vielä on. Toisaalta blogini tarkoituskaan ei ole antaa mitään jäätäviä analyysejä tai arvosteluita, lähinnä vaan omaa mielipidettä jostain viineistä ja asioista. Kirjoitus asua en varmaankaan tule juurikaan muuttamaan, vaan tarkoituksella pidän sen suht rentona ja puheen omaisena.
Poista